Heippa taas, siis taidan itselleni sanoa ton heippa taas jos tuo laskuri pitää paikkansa niin ihan yksin näitä välillä lueskelen. On vähän edellisestä kerrasta vierähtäny aikaa mut oon vaan ollu niin helvetin laiska ja saamaton. Isäntä on tietääkseni ollu juomatta ja on pysytelly töissä pari kertaa täs on pikaseen tavattu kun on kotona joutanu pistäytymään ja kieltämättä alkaa olla aika ikävä jo. Mietin tossa eilen että mihin helvettiin on kaikki ystävät hävinneet, ei ole kun äiti ja sisko kenellä oikeastaan käyn kylällä, että kyllä on piirit nykyään pienet. Tietysti voi syyttää itseänsä kun on antanu ystävien mennä ja koittanu vaa itse pitää perhettä kasassa mutta nyt se kostautuu ei enää ole niitä vähiäkään keitä oli joskus.Seinät vaan meinaa kaatua välillä päälle eikä aina jaksaisi murehtia, olis niin kiva käydä vaikka elokuvissa tai jotain jonkun kanssa. Onhan se tuo isäntä tulossa viikoksi kotiin kuun vaihteessa mutta eihän se ymmärrä minua mihinkään viedä, olis vaan niin kiva päästä vaikka päiväksi pois tästä kotonta, mutta nyt päivät vaan menee aamulla töissä kotia nukkumaan tekemään ruokaa ja ihmettelemään että mitäs tekis ja sitten siskolle tai äidille kahville. Turhaan oikeastaan mietin päätän vaan et tänään käyn toisella ja huomenna toisella mut sit senkin jo tietäs etukäteen (HEH, HEH) eikä sitäkään tartteis miettiä. Mutta nyt käyn telkkarin ääreen (en oo tänään käyny kummallakaan) ja tavataan taas

No likka sit iltasel viel vastas puhelimeen ja kuinka ollakaan kovasti sano kotona olleensa no oli tai ei se oli hajottanu tietsikan näppäimistön johon ja minähän jouduin tänään sinne sitten lähtemään töitten jälkeen ja nyt kyllä väsyttää. AAmulla oli kello varttia vaille 4 soimas enkä oo kerinny nukkumaan kun oli sitten jo kiire kotia kun toinen mukula tuli kummiltaan. Isännän kanssa oli tyly puhelu kun sitä johtoa kokeilin pientä väsymystä molemmin puolin taitaa olla ilmassa ei tarvii toisen paljon sanoa kun jo repee riita päälle.Onneksi tällä hetkel on välimatkaa nii paljon että ei tarvii naama punasena kiljua kun voi puhelun lopettaa sillee pikasee sen kummemmin miettimättä, ja jää turha nakutus pois vaikka koko sanominen olikin minusta aivan turha kun olin sen johdon kanssa oikeassa, inhottavaa olla oikeessa vai mitä, heh.........Ihanaa huomenna lupaa tosi lämmintä, olis ihana lähteä töiden jälkee vaikka rantaan ottaa aurinkoa ja nukkuu päikkärit. Päätä on koskenu jo monta päivää varmaan tulee vedettyä tupakkaa ja valvottua ni ei kai se muuta tarviikkaa.......... Nyt lähen taas kerran syömään ja sit kattoo unelmien poikamies ja sen jälkeen nukkumatin maille. NÄHDÄÄN TAAS

Kyllä vaan näyttää siltä et toisen juominen vaikuttaa taas pitkän aikaa. On ollu taas aikaa ajatella ja siinä on sit menny yö unetkin. Poika on kumminsa luona ja tulee vasta huomenna kotia, kävivät eilen lintsillä ja oli tietysti ollut kivaa. Olin eilen töissä ja ihme kyllä viel jaksoin mennä vaikka unet tuntuu jäävän muutamaan tuntiin melkein joka yö. Eilen kuulin pitkästä aikaa radiosta JOS MEILLÄ HUOMISTA EI OIS ja sehän sitten nosti tunteet pintaan ja itkemättä en voi sitä kuunnella. Se kappale ilmesty sillo pari vuotta sitten kun toinen oli teho-osastolla ja sillon jo aina itketti kun sen kuuli, onnekes se ei soi jatkuvasti, muute olis jatkuvasti itkemässä. Miten helvetin kauan ihminen jaksaa kaikkee paskaa mitä sen niskaan tulee, paitsi että sanontahan kuuluu että ei ihmiselle anneta enempää kuin se jaksaa kantaa, mut kyllä se kuorma taitaa aika iso ja raskas välillä olla. Tyttö ei oo vastannu koko viikonloppuna puhelimeen, aikuinenhan se jo on vaan aina kai sitä on lapsistaan huolissaan. Yleensä se ilmottaa jos ei oo tavoitettavissa kun tietää että huolestun, mutta jospa se on vaan juhlii jotain ja tietää että en pitäis siintä kun annoin melkein viimoset neljäkymppiä sille ja sanoin vielä et ne on sit elämiseen. Kauan ollan yhdessä Timon kanssa oltu, taisin olla neljätoista kun alettiin seurustella ja nyt jo yli neljänkymmenen ja aina on osannu viinaa ottaa vaan ei kai se alussa niin kovasti ottanut. Nyt taidan mennä etsimään jotain lukemista jospa se vaikka rupeis väsyttämään kun on aamulla taas aikanen herätys joten moikka taas kaikille........

Joopa joo, nyt sitä ollaan sit ite sängyn pohjalla oltu koko päivä kun pukkas kunnon kuumeen, nenä punasena ja rintakehä ulos tulossa yskän voimasta. Saikkua torstaihin asti ja sitten taas perjantaina töihin ja sattuu vielä niin ikävästi että olisin yksin kotona kaiketi perjantaista maanantaihin kun pojan kummi hakee sen reissuun mukaansa lintsille, mutta minä tyttö se vaan lähden sitten viikonloppuna töihin, jep jep..................Hyvin on rauhallinen päivä ollut kun on puhelin ollu äänettömänä ja on poikakin antanut nukkua koko päivän, mutta eiköhän se siintä. Oli se mieskin soitellu ja soitin äsken takas niin se vaan nyt risteilemään taas on menossa. Oli Turkuun ajelees ja aamulla laivalle. Joskus ihmettelen että kuinka se malttaa olla pos lasin ääreltä kun on laivalla. Vaikka kyllä nytkin sen loman alettua olihan tuo jo alkanu laivas ryyppäämään ja oli sit tuurari turusta tullu ajaa rekan ulos laivasta. Mutta onhan sen pakko olla kuitenkin luotettava kuski kun saa aina pitää työpaikkansa vaikka rokuliks menis. Mutta nyt yritän jos vaikka sais syötyä jotain kun ei tuo ruoka oo maistunu tänään, vaikkakin ei se pahaa tekis olla syömättä, on täs kesän aikana tullu muutama ylimääränen kilo, alakerran nainen olikin pojalta kysyny että oottaako teidän äiti vauvaa että siihen malliin.....Moikka

Pitkään se kesti, mutta nyt on taas kaikki päälle päin hyvin, kotona on kiva olla pojan kanssa kaksin. Vein miehen torstaina tossa Turkuun, ei se saanu edes lopareita vaikka piti pari omaa viikkoa lomaa. Koville otti ton putken loppuminen parina iltana pumppu reistaili mutta eihän se lääkäriin mennyt  vaan sitkesti piti olla kotona. Aloin kyllä olla jo uskomattoman väsynyt siihen ja juomiseen. Lähdinkin perjantaina mökille mikä oli vika tikki, oli pojan serkku mukana ja mummo mutta minun hermot ei tainneet olla vielä selvillä vesillä sillä se reissu tuskin oli kamalan kiva kenellekkään, sen verran oli pinna kireänä ja ei ihan normaali kyllä ole olo vieläkään kun viime yönä heräsin kolmen aikaan ja lähdinkin sitten töihin kun ajatukset oli niin mylläkkänä. Nyt alkaa olla sellainen rauhallinen olo kun on ollu poika ulkona ja olen saanut vaan itsekseni ajatella ja nollailla ajatuksia. mies on jo käynyt ruotsis ja palannut takaskin tänään kun soittelee välillä, mutta hyvä tietää että sen arki on taas normaali.Otin tuon kuvan viikonloppuna siellä mökillä ja ilma oli yhtä musta kuin mielikin, mutta nyt taas ponnistellaan eteenpäin.Liitän tähän vielä Tommy Tabermannin runon joka oli tullut sähköpostiin ja johon ihastuin....Väsynyt ihmislapsi
ei muuta voi
kuin kastella ruohoa kyynelillään,
kysellä ruoholta
miksi jano on niin suuren suuri
ja onnen malja
niin pienen pieni